Karttalaukkua.

Veneellämme olevat merikartat kaipasivat jonkun näköistä suojapussia.

Yhtenä iltana sitten sain inspiraation ja rupesin hosumaan.

Edellisen veneen verhoiluprojektista jäi keinonahkaa ylitse.

Siitähän saa hyvän roiskevettä kestävän laukun.

Tässä osat jo leikkailtuna ja piirreltyinä.

Ja tämmöinen siitä tuli.

Ei se täydellinen ole. 

Vähän väsyneenä hosuin ja kohelsin mutta asiansa se hoitaa varsin mallikkaasti.

Vielä sille tarvii tehdä hyvä paikka veneeseen. 

Keulaluukun aukipitoruuvia

Veneemme keulaluukusta oli joku edellinen omistaja hukannut alkuperäisen lukitusruuvin aukipitosalvasta.
Sitten siihen oli joku näppärästi tehnyt ruostuvasta raudasta komean ruuvin.
Tämmöisen.

No eihän sitä siihen voinut jättää.

Nurkista löytyi sopiva pala 10mm vahvuista alumiinilattaa.
Siitä sitten aattelin tehdä uuden vähän nätimmän ruuvin.
Tämmöisestä lähdettiin.

Seuraavaksi ajattelin tehdä vähän muotoa poraamalla reikiä kehään.
Täl viisiin.

Eihän se kerralla onnistunut. Kaksi reikää tehtyäni huomasin että tuli liian lähelle keskustaa tehtyä.
Siispä mitoitin toisen ja aloitin alusta.

Reikien porauksen jälkeen sahasin reikäsahalla koko komeuden irti.
Kas näin.

Alkaa jo muoto hahmottua.

Vähän viilaa ja nauhahiomakonetta niin tuli tämmöinen.

Keskelle tein 8mm kierteen johon ruuvasin liiman kanssa rst pultin.
Lopuksi maalasin vielä koko komeuden.
Alumiini kun tuppaa sotkemaan paikkoja jos sen pintaa ei jollain käsittele.
Niinko näin.

Hyvältä nättää.
Pultin sahaus vielä oikeaan mittaan ja ruuvaus paikalleen.

Hyvä tuli ja toimiva.
Tarvii vielä lisätä kuva missä näkyy koko komeus. (kun muistan)

Välipalaa

Veneemme keulassa on vuode, joka on jaettu kahtia. Teoriassa siinä on toisella puolella kahdelle tilat ja toisella puolella yhdelle. Käytännössä kahden hengen puolelle ei kyllä kahta aikuista rinnakkain mahdu. Ajattelin tehdä siihen pienen välipalan, joka yhdistää nämä sängyt yhdeksi isoksi sängyksi.

Ensin vain mittailin palan koon, ja puuseppäystävältäni onnistuin ruinaamaan koivuvanerin palasen sahattuna.
Verstaalla joku oli taas onnekseni sahannut mahonkilankusta soiron. Siitä sain hyvin loput tarvittavat osat.
Tässä osat sahailtuina.

Kaksi mahonkilistaa tulee aukon sivuille tuiksi, joiden varaan vaneri lasketaan. Kolmas mahonkilista tulee vanerin reunaan tukemaan ja pitämään patjan paikallaan. Ja tietysti se samalla siistii näkyvän sivun.

Sitten petsailin vanerin suurinpiirtein mahongin väriseksi ja ruuvasin kalikat paikalleen ja lakkasin koko komeuden.
Tämmöinen siitä tuli.

Aika hyvä tuli. Vaikka petsaus hieman tykkäsi laikkuuntua, kun hätäpäissäni petsailin.

Tuohan on vielä hiukan kova nukkua, joten patjahan siihen täytyy tehdä.
Onneksi kotona oli sopivaa vaahtomuovia. Tai ainakin melkein sopivaa. Kaksi kun liimasi päällekkäin niin paksuus oli lähes sama kuin alkuperäisissä.
Tässä liimattu palanen.

Seuraavaksi piti kankaaseen piirrustaa kaavat leikkauksia ja ompeluita varten.
Tässä niitä vähän.

Melkein kuin ammattilaisen arpomat!
Ei muutakuin ompelukone laulamaan ja jännittämään että mitä siitä tulee.
Tässä valmis pala paikallaan.

Eiku ei ookkaan. Kuva hävinnyt johonkin. Tarvii uudelleen kuvata perhana.

Välitusaus vol4

Veneeseen piti asentaa muutama lisämittari.
No niillehän ei tietenkään juuri ollut tilaa.
Joku edellinen omistaja oli kuitenkin kairannut kojetauluun ison reiän joskus. Ilmeisesti La-puhelimelle.
Puhelinta kun tässä reiässä ei sattumoisin vielä ole, niin ajattelin että siihen saattaisi saada kolme mittaria.
Mitta käteen ja vähän aikaa ihmeteltyäni sain varmistettua, että kyllä mahtuu.

Verstaasta löysin pätkän juuri sopivaa mahonkisoiroa.
Siihen kolme reikää, hionta ja käsittely.
Ja taas kuvaa vain valmiista tuotteesta...

Kaikkihan ei mennyt ihan putkeen tietenkään.
Ensiksi asensin vain kaksi mittaria, kun kolmas oli ostamatta. Kun olin asentanut mittaripanelin koekäyttöön niin eikös se yön aikana napsahtanut halki. Mahonki on vain n:5mm paksua joten arvelin, että näin saattaa käydä.

Ei muuta kuin paneli irti ja liimaukseen. Samalla liimasin takapuolelle pienet tukirimat epoksilla ja asensin kolmannenkin mittarin. Nyt on paneli pysynyt ehjänä ja mittaritkin toimivat.

Volttimittarille ajattelin asentaa valintakytkimen kojetauluun, jotta voi tarkastaa kummankin akuston jännitteen. Ostamani kytkin vaan ei sopinutkaan kun kojetaulun rakenne on niin paksu. N:1.5cm.
Kytkin kuitenkin kytkimen käyttöön ja piilotin sen kojetaulun alle "toistaiseksi". Nippusiteellä ohjauskaapelin kuoreen kiinni tyylikkäästi.
Siinä tuli mieleen, että taidan laittaa lämpömittariin samanlaisen valintakytkimen. Sillä voisi katsoa lämminvesivaraajan ja moottorin lämmön.
Enää puuttuu vain kytkin. Niin ja tietysti se lämminvesivaraaja.
Eiköhän sekin sinne joskus tusata.

kaffipannun tusausta

Veneellä ollut kahvipannu oli varustettu metallisella kahvalla. No sehän tuli todella kuumaksi kun sumppia kiehautti. Samoin myös pannun kannessa ollut nuppi oli metallia. Kuvaahan en tietenkään muistanut ottaa...

Löysin takapihalta pätkän viime talvena katkennutta harjan vartta. Sehän oli sateessa pahoin harmaantunut, mutta sitä kun vähän hioi niin puutahan sieltä löytyi!

Vuolin ja hioin kalikat muotoon ja löin petsiä päälle.
Kas näin.

Ja sitten lakkaa. Ja lakkaa. Ja lakkaa. Viidesti lakkasin jollain vanhalla venelakan jämällä. Kukahan kumma sen lakan oli ohentanut ihan liruksi... (itse tietysti)

Ja sitten olikin kasausta vaille.
Leikkasin vanhasta pellistä tehdystä kahvasta pätkän välistä pois. Jäljelle jääneisiin tynkiin porasin reiät. Pikku taivuttelu ja kahva istui kuin nenä päähän!
Ja tämmöinen siitä tuli.

Ja tässä se on elementissään.

Enää ei polta näppejä ollenkaan.