Veneellä ollut kahvipannu oli varustettu metallisella kahvalla. No sehän tuli todella kuumaksi kun sumppia kiehautti. Samoin myös pannun kannessa ollut nuppi oli metallia. Kuvaahan en tietenkään muistanut ottaa...
Löysin takapihalta pätkän viime talvena katkennutta harjan vartta. Sehän oli sateessa pahoin harmaantunut, mutta sitä kun vähän hioi niin puutahan sieltä löytyi!
Vuolin ja hioin kalikat muotoon ja löin petsiä päälle.
Kas näin.
Ja sitten lakkaa. Ja lakkaa. Ja lakkaa. Viidesti lakkasin jollain vanhalla venelakan jämällä. Kukahan kumma sen lakan oli ohentanut ihan liruksi... (itse tietysti)
Ja sitten olikin kasausta vaille.
Leikkasin vanhasta pellistä tehdystä kahvasta pätkän välistä pois. Jäljelle jääneisiin tynkiin porasin reiät. Pikku taivuttelu ja kahva istui kuin nenä päähän!
Ja tämmöinen siitä tuli.
Ja tässä se on elementissään.
Enää ei polta näppejä ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti